Gyudon, katsudon, kaisendon… Oletko huomannut pienen tavun ”don”, joka kertoo donburi-ruokien rikkaudesta ja monipuolisuudesta? Japanissa onkin uskomattoman laaja valikoima donburi-reseptejä, ja donburia pidetään yhtenä japanilaisen keittiön perusruoista. Mutta mitä donburi tarkalleen ottaen tarkoittaa?
Mitä donburi on?
Japaniksi ”donburi”, joka lyhennetään joskus muotoon ”don”, tarkoittaa ensisijaisesti suurta kulhoa. Siis pelkkää astiaa. Joskus siitä käytetään nimeä ”donburi-mono”, joka tarkoittaa ”asiaa kulhossa”. Ja tässä kohtaa asia muuttuu kiinnostavaksi!
Ruokalajina donburi koostuu valkoisesta riisistä, jonka päälle lisätään monenlaisia lihoja kanasta sianlihaan, tempuraa tai vaikkapa kalaa tai mätiä… Mukana on myös kasviksia ja uppomunia, jotka haudutetaan kastikkeessa, esimerkiksi mirinissä tai dashissa.
Älä kuitenkaan sekoita donburia takikomigohaniin, josta mame gohan on hyvä esimerkki. Donburissa riisi kypsennetään erikseen
Resepteistä on useita versioita, jotka vaihtelevat vuodenajan, alkuperäalueen tai käytettyjen raaka-aineiden mukaan. Tunnistat ne tutusta ”don”-päätteestä. Jotkin reseptit ovat tietenkin suositumpia kuin toiset, kuten butadon, katsudon, gyudon ja oyakodon… Silti tätä ruokaa voi muunnella aivan oman mielensä mukaan. Japanissa näille omille muunnelmille on jopa nimi: ”pâsonaru-don”, eli englanniksi ”personal-don”!
Hauska fakta: Koska donburi ei ole selkeästi määritelty käsite, ”All Japan Donburi Union” on linjannut, että donburi-kulhon säteen on oltava yli 15 senttimetriä ja korkeuden viisi senttimetriä, ja riisin päällä on oltava täytteitä. Melko teknistä, saatat ajatella. Kyse ei kuitenkaan ole virallisesta ja ehdottomasta säännöstä. Vaikka riisikulho olisi pienempi ja täytteitä olisi vain vähän, sitä voidaan silti pitää donburina. Juuri tämä tekeekin ruoasta niin monipuolisen!
Mistä donburi on peräisin?
Donburin alkuperän uskotaan ulottuvan Muromachi-kaudelle, joka ajoitetaan vuosiin 1330–1570. Tuolloin sitä kutsuttiin nimellä ”houhan”. Se oli riisikulho, jonka päällä oli kasviksia ja jonka päälle kaadettiin lientä. Tässä vaiheessa siinä ei vielä ollut lihaa.
Tuon ajan donburi oli kasvisruoka, jota tarjoiltiin temppeleissä. Muutamaa vuosisataa myöhemmin, vuodesta 1603 alkaen eli Edo-kaudella, useat siihen erikoistuneet ravintolat alkoivat tarjoilla ruokaa, jota ne kutsuivat ”donburiksi”. Koska donburi oli täyttävää, lohdullista ja ennen kaikkea edullista, siitä tuli nopeasti erittäin suosittua silloisessa Tokiossa. Lisäksi se oli nopea valmistaa ja syödä!
Nykyisin tuntemamme donburin uskotaan syntyneen 1800-luvun alussa. Se oli riisikulho, joka tarjoiltiin grillatun ankeriaan kanssa ja maustettiin soijakastikkeella (nykyään tämä ruoka tunnetaan nimellä unadon). Vuosien mittaan raaka-aineet ja täytteet ovat monipuolistuneet, mikä tekee nykyisestä donburista ainutlaatuisen ja monivivahteisen.
Miten donburia syödään?
Useimmissa japanilaisissa ravintoloissa donburin kanssa tarjoillaan pieni annos misokeittoa sekä muutamia lisukkeita ja mausteita, kuten noria, seesaminsiemeniä, säilöttyä inkivääriä tai shichimi togarashia.
Donburin kansi pidetään paikallaan, jotta ruoka säilyisi mahdollisimman lämpimänä ja ainesten maut ehtisivät sekoittua toisiinsa. Japanilaiset syövät donburia perinteisesti syömäpuikoilla, mutta joidenkin versioiden kohdalla myös ruokalusikka on kelpo vaihtoehto.
Mitä eroa on donburilla ja bibimbapilla?
Vaikka molemmat ovat erilaisilla lisukkeilla rikastettuja riisikulhoja, donburi ja bibimbap ovat eri ruokalajeja. Ensinnäkin bibimbap on peräisin Koreasta, kun taas donburi tulee Japanista. Korealainen versio tarjoillaan fermentoidun punaisen chilitahnan eli gochujangin kanssa, ja kulhon pohjalle levitetään kerros keitettyä riisiä.
Saatat sanoa, että se muistuttaa myös paljon pokekulhoa. Ei kuitenkaan. Pokekulho on havaijilainen ruoka, jonka pohjana oli alun perin raaka kala. Se tarjoillaan kylmänä, kun taas sen japanilainen vastine tarjoillaan lämpimänä.
Millaisia donbureja on olemassa?
Kuten jo lyhyesti mainitsin, donbureja on monenlaisia, ja jotkin niistä ovat suositumpia kuin toiset.
Niihin kuuluvat kanasta ja kananmunista valmistettu, dashilla maustettu oyakodon, sen kananmunaa ja naudanlihaa sisältävä sukulainen tanindon, grillatusta sianlihasta valmistettu tokashi butadon sekä katsudon, jossa on leivitetty ja uppopaistettu tonkatsu-porsaanleike. Lisäksi on gyudon naudanlihasuikaleineen, unagidon grillattuine ankeriaineen, kylmänä sashimin kanssa nautittava kaisendon, tempuraa sisältävä tendon, marinoidulla raa’alla tonnikalalla ja norilla täydennetty magurodon sekä jauhelihasta valmistettu soboro don… Lista ei suinkaan ole tyhjentävä, vaan vaihtoehtoja löytyy jokaiseen makuun.
Donburi on myös erittäin helppo valmistaa kotona. Jos sinulla on tähteeksi jäänyttä lihaa ja muutamia kasviksia (sipulia, sieniä, porkkanaa…), sinun tarvitsee enää valmistaa riisi ja valita kastike, jolla saatat luoda oman ”pâsonaru-donisi”!
Kastikkeiden perusvaihtoehtoihin kuuluvat soijakastike, mirin ja dashi, jos haluat pysyä japanilaisen keittiön parissa. Riisilaaduista donburissa käytetään eniten japonicaa, sillä se on tahmeaa ja hieman makeaa.
